Tulevaisuuden suunnittelua

Paljon olen viime aikoina miettinyt tulevaisuutta. Itse asiassa todella paljon. Ja olen asiasta hyvin onnellinen. Onnellinen olen siksi, että ensimmäistä kertaa olen nyt alkuvuodesta pystynyt näkemään tulevaisuudessa muutakin kuin pelkkää mustaa. Tällä hetkellä pohdin paljon, mikä on omalla oikea polku palata esim. palkkatöihin. Onko se opiskelu vai onko se esimerkiksi työkokeilun tai ammatillisen kuntoutuksen kautta. Onko antaa vinkkejä?

Tällä hetkellä olen kuntouttavassa työtoiminnassa ja sieltä olen osittain saanut rohkeutta ja voimaa ottaa mietintään oman tulevaisuuden. Mutta itselleni epätyypillisesti olen myös erittäin ylpeä itsestäni ja siitä työstä, mikä on johtanut tähän tilanteeseen. Olen tehnyt omien ajattelumallieni kanssa valtavasti töitä viimeisen parin kuukauden ajan. Ja olen onnistunut saamaan jonkun kytkimen käännettyä ympäri. Tähän parin kuukauden sisälle on mahtunut myös huonoja päiviä ja ahdistuneisuutta, mutta on ollut mahtavaa huomata, että lopulta parempia päiviä on ollut tämän vuoden puolella enemmän kuin huonoja. Ja mikä parasta, olen pystynyt selättämään ahdistuksen ilman lääkkeitä. 

Realistinen toki olen ja tiedän että toipuminen on pitkä tie, jossa kahden eteenpäin suuntautuvan askeleen jälkeen tulee monesti yksi askel taaksepäin. Mutta verrattaessa tilanteeseen, jossa ennen on ollut pelkästään taaksepäin tai paikallaan pysyviä askeleita, on tämä nykyinen iso harppaus eteenpäin. 



Kommentit