Kuulumisia

Se on näköjään melkein vuosi vierähtänyt edellisestä kirjoituksesta. Ja paljon, ja toisaalta ei mitään, on vuodessa tapahtunut.


Tammi-helmikuun vaihteessa sairastettiin lapsen kanssa korona. Lapsi selvisi yhden päivän korkealla kuumeella ja muutaman päivän yskällä. Mutta itselläni tauti oli kaikkea muuta. Menin nii huonoon kuntoon, että sairaalaan lähtö (rokotteista huolimatta!) oli lähellä. Mutta onneksi ei ihan niin pahaksi mennyt. Koulusta jouduin olemaan poissa melkein 3 viikkoa, mutta onneksi sain melko helposti muut kiinni opinnoissa. Loppukevääseen sairastelu vaikutti niin, että olin äärettömän väsyksissä, 20 vuotta levossa ollut astma puhkesi uudestaan ja pää särki useamman kuukauden putkeen. Näiden päälle tuli vielä joka kevät tuleva mielialan lasku. Oireiden vuoksi keväinen työharjoittelukin jäi käymättä, koska en halunnut puolikuntoisena sinne mennä.  


Kesä oli mitä oli, liian kuuma ja liian ahdistava. En yhtään siedä kuumuutta ja olo varsinkin uudelleen puhjenneen astman takia oli todella inhottava. Onneksi kuitenkin sain lomailla koko kesän, niin sai myös jollain tavalla levättyä.


Nyt tämä syksy on lähtenyt todella vauhdikkaasti liikkeelle, tuntuu että juuri vasta syyslukukausi alkoi ja nyt ollaan jo syyslomalla! Syysloman jälkeen alkaa uusi työharjoittelu (virallisesti siis työpaikalla järjestettävä koulutus) ja pääsen taas näkemään täysin uuden osan lähihoitajan työstä, kun pääsen harjoittelemaan paikkaan, jollaisessa en ole koskaan ennen ollut. Odotan jo todella innolla tulevaa! 


Samalla koitan herättää taas blogia henkiin, ihan vain omaksi ilokseni. Kirjoittaminen on kuitenkin itselleni yksi tärkeä terapiamuoto. Kohta lähden tästä lapsen kanssa pihalle hyppimään vesilätäköihin! Mitä sä aiot tänään tehdä?




Kommentit